Simulaattorilentelyä

Kuutisen simulentoa takana ja tänään oli kyllä vaikein lento tähän mennessä. Varmasti tulevat lennot ovat vielä vaikeampia, mutta tämä jäi ainakin mieleen. Tähän asti ollaan kierrelty ja kaarreltu eri nopeuksilla jne. eli peruslentelyä. Ei se vaikeata ole kun sen oppii ja on monta eri mittaria apuna, joita seuraamalla kone lentää tasaisesti. Mutta mitäs jos mittarit hajoaa? Ne ovat kuitenkin mekaanisia laitteita ja voivat mennä rikki milloin tahansa, vaikka kuinka luotettavia niiden pitäisikin olla. Mitä mittareita seurataan, jos esimerkiksi keinohorisontti menee rikki tai vaikkapa norpeusmittari alkaa näyttämään nollaa?

Tässä on kuva meidän simulaattorin hallinta- ja suoritusarvomittareista.
1. Ilmanopeusmittari
2. RMI
3. Kaarto- ja luisumittari
4. Korkeusmittari
5. Pystynopeusmittari
6. VOR
7. Keinohorisontti
8. HSI (suuntahyrrä)

Tärkein laite on tietysti keinohorisontti (7), josta nähdään koneen asento pituus- ja poikittaisakselin suhteen. Tänään harjoiteltiin juuri tuon laitteen hajoamista ja asennon hallintaa muiden mittareiden avulla. Myöhemmin napsittii pois muitakin laitteita kuten suuntahyrrä (8) ja nopeusmittari (1). Siinä oli hieman tekemistä kyllä, kun yritti pysyä ilmassa ja lentää vielä oikeaan suuntaan. Silmät pyöri päässä kuin pieru molskihousuissa ja kädet vatkas rattia kuin vispilä, mutta selvittiin hengissä. (Täytyy muistaa, että ulos ei näe mitään. Näytöt on vedetty harmaaksi kun simuloidaan pilvissä lentämistä.) Tärkeintä on saada lentokone vakaaksi säätämällä trimmilevyjä, jolloin kone lentää haluttuun suuntaan tasaisesti ilman ohjaimien poikkeutuksia. Tätä sanotaan trimmaamiseksi. Anyway.. harjoitus tekee mestarin ja ensi kerralla keskitytään jo navigointiin, joten lentämisen pitäisi sujua ongelmitta. Kone asetetaan trimmiin, jolloin rauhassa tutkiskellaan karttoja ja säädetään navigointilaitteita.

- Igor