lauantai 29. syyskuuta 2012

Huono tuuri ei anna yhtään periksi

En vain ymmärrä kuinka tämä on mahdollista. Miksi näin ei käy hyvän onnen kanssa? Kaikki vastoinkäymiset vain kasaantuu yhteen.

Tämä päivä näytti aamulla vielä lupaavalta. Oli tarkoitus lentää se lento joka jäi viime sunnuntaina huonon sään takia lentämättä (Malmi-Lappeenranta-Mikkeli-Halli-Malmi). Tulin aamulla kouluun ja aloin valmistella papereita jne. Siihen meni karkeasti noin 4 tuntia jolloin aloin tarkastamaan lentokonetta. Sitten löytyi vika. GPS-laite meni rikki eikä löytänyt sijaintia. Noh.. ei siinä mitään. Laskin uudet suoritusarvot uudelle koneelle ja tilasin siihen tankkauksen. Sen jälkeen alettiin opettajan kanssa tarkastelemaan lentosuunnitelmaa ja silloin sää alkoi huonontua lentoreitillä. Tultiin siihen johtopäätökseen, että mikäli lähden lennolle niin mitä suurimmalla todennäköisyydellä joudun huonoon keliin. Sinne meni ensimmäinen lento.

Mitäs sitten? Aloin suunnittelemaan toista lentoa joka on edellistä pienempi, jolloin ehtisin käydä lentämässä sen ennen huonon kelin saapumista helsinkiin. Ei sinne lennolle kuitenkaan lähdetä noin vain vaan täytyy piirtää taas uudet viivat karttaan ja tehdä uudet laskelmat. Siihen vierähti taas mukavasti tovi jos toinenkin ja silloin kun piti lähteä lennolle niin sää oli ehtinyt sulkeutua taas sen verran, ettei ollut toivoakaan lähteä reissuun.

Päätettiin siinä opettajan kanssa sitten, että käyn lentämässä jonkun pienen aluekeikan porvoossa kun edellisistä lennoista on jo sen verran aikaa ja teki jo mieli päästä lentelemään. Kone oli valmiina ja aluekeikan suunnitteluun ei tarvitse aikaa juuri yhtään, jolloin olin hyvin nopeasti valmis lentoa varten. Hyppäsin koneeseen ja lähdin rullaamaan kohti kiitotietä. Kun lennonjohtaja selvittää kiitotielle niin siinä tehdään viimeiset tarkastukset ennen lentoonlähtöä ja kun sain selvityksen siirtyä kiitotielle niin kappas... suuntahyrrä rupee hyppimään ja näyttämään mihin sattuu. Siinä vaiheessa teki vain mieli työntää kaasu pohjaan ja lähteä rikkinäisellä koneella, koska tuolla lähialueella osaa lentää vaikka silmät kiinni. Ongelma on vaan siinä että jos sää huononee täällä päin niin joutuu lentämään johonkin muualle ja siinä se suuntahyrrä tulee jo tarpeen. Sitten lennonjohtaja antoi lentoonlähtöluvan, jolloin peruutin sen saman tien ja pyysin kiitotien vapauttamista ja suljin samalla lentosuunnitelman.

Enää en jaksanut edes yrittää ottaa uutta konetta vaan heitin koneen halliin ja painuin kotiin. Huono tuuri ei toki loppunut siihen. Heti kun astuin koulun ovesta pihalle niin "PAM".. laukun hihna hajoaa ja laukku lentää maahan. Teki mieli heittää koko paska lähimpään roskiin koulutarvikkeineen. Bussikaan ei sitten viitsinyt tulla lähiaikoihin niin päätin kävellä kotia. Matkalla tietysti puhelin veti black outit ja ei käynnistynyt eikä sammunut enää.

Kävelin tyhjä katse silmissä kotiin ja päätin lukita oven ja istua koko päivän sisällä. Ehkä näin säästyn lopuilta ikävyyksiltä tältä päivältä.

- Igor

3 kommenttia:

  1. Hetkinen... Eihän matkalennolla katsella GPS:sää VFR-lennolla! :) Entä onko Tecnamissa pelkästään lasinäytöllä näkyvä suuntahyrrä? Kuulostaa vähän turhan modernilta ollakseen peruskoulutuskone. SWC:tä ajoissa tarkemmin tutkimalla olisit säästänyt turhan reissun kentälle, aika pahoja rintamia näkyi jo aamusella. :)

    VastaaPoista
  2. Joo Tecnamissa on garmin 430 niin suuntahyrrä näkyy näytöllä. Eipä sillä mitään eroa tavalliseen hyrrään ole, se vaan projisoidaan eri tavalla. Eihän sitä toki gps:llä lennetä vfr-lennolla, mutta se on meillä tukena muiden navigointilaitteiden ohella. Ja jos on toimivia koneita niin miksi pitäisi lähteä rikkinäisellä. Patrialla on hyvä kalusto ja se on ihan hyvä peruskoulutus tarkoitukseen. Eipä siinä ole mitään muuta eroa johonkin perus cessnaan kuin tuo gps. Kyllähän noita säitä tuli tutkittua aamulla mutta taffi lupaili hyvää päiväksi. Nyt kun lentämään pääsee niin harvoin teorian ohella niin on pakko käyttää kaikki päivät hyväksi. :)

    VastaaPoista